Mallattoolee hanqina aayiraanii daa’imman irratti mul’atu maali?

Hanqinni albuuda aayireenii jedhamu dandeettii daa’imni keessan akka gaariitti hojjechuu isaa miidhuu danda’a. Haa ta’u malee, mallattoolee hanqina aayiraanii daa’imman irratti mul’atan irra caalaan isaanii hanga hir’inni dhiigaa hanqina aayiraanii uumamutti hin mul’atan.

Mallattooleen hanqina aayiraanii maal fa’aa?

Mallattoowwan hir’ina dhiigaa hanqina ayirenii kanneen akka:

1. Gogaa addaachuu

2. Bututaa/dadhabbii humnaa olii

3. Harkaa fi miila qorraa

4. Guddinni daa’imaa duubatti hafuu

5. Fedhii nyaataa gaarii dhabuu

6. Hafuura baafachuu saffisaa haala hin baramneen

7. Rakkoo amala

8. Yeroo baayyee infeekshiniif saaxilamuu

9. Araada hin baratamne wantoota soorata hin qabne, kan akka cabbii, xurii, halluu, biyyee nyaachuu fa’a.

Mallattoolee hanqina aayiraanii

Hanqina aayiraanii daa’imman irratti mul’atu akkamitti hanbisuun danda’amaa?

Yoo daa’ima keessaniif foormulaa ayireniin gahaa of keessaa qabu nyaachisaa jirtan ta’e, hamma ayirenii gorfame waan qabuuf aayireenii dabalataa barbaaduu dhiisuu mala. Yoo daa’ima kee harma hoosistu ta’e, waa’ee dabalataa ayirenii hakiima daa’ima keetii waliin haasa’i. Dabalataan ayirenii copha ayirenii doosiin murtaa’een kennamu ykn ayirenii dabalataa vitaaminii keessatti hammatame ta’uu danda’a.

Yaadonni waliigalaa tokko tokko kunooti:

1. Daa’imman yeroo guutuu dhalatan:- Daa’ima keessaniif dabalata ayirenii umurii ji’a 4 irraa eegalee kennuu jalqabi. Daa’imni keessaniif hanga inni guyyaatti nyaata aayiraaniin badhaadhe kan akka midhaan ayireniin jabaate ykn foon daakame guyyaatti lamaa fi isaa ol nyaatutti dabalata kana kennuu itti fufaa. Yoo kan harma haadhaa hoosisaa jirtuu fi daa’ima keetiif aannan xaasaa ayireniin gahaa qabu kennaa jirtu tahee akkasumas nyaanni daa’ima keetii harki caalaan isaa aanan xaasaa irraa yoo ta’e, daa’ima keetiif dabalata kana kennuu dhiisi.

2. Daa’imman yeroo malee dhalatan:- Daa’ima keessaniif dabalata ayirenii umurii baatii tokko irraa eegalee kennuu jalqabaa. Daa’ima keessaniif dabalata kana kennuu itti fufaa hanga umuriin isaa waggaa 1. Yoo harma hoosistanii fi daa’ima keessaniif aannan xaasaa aayireenii gahaa qabu kennan yoo ta’ee fi nyaanni daa’ima keessanii harki caalaan isaa aannan xaasaa irraa yoo ta’e, daa’ima keessaniif dabalata kana kennuu dhiisaa.

Tarkaanfiiwwan biroo hanqina aayiraanii ittisuuf fudhachuu dandeessan kanneen akka:

1. Nyaata ayireniin badhaadhe dhiheessi. Yeroo daa’ima keessaniif nyaata jajjaboo tajaajiluu jalqabdan — akkaataa idileetti umurii ji’a 6 irraa eegaluun — nyaata aayireeniin itti dabalame, kan akka midhaan daa’imaa aayireenii qabu (different cereals), foon daakame (pureed meat) fi baaqelaa bullaa’e kenni. Daa’imman umuriin isaanii guddaa ta’eef maddoonni ayirenii gaariin foon diimaa, hanqaaquu, qurxummii, baaqelaa dabalata.

2. Aannan garmalee hin baay’isinaa. Umurii 1 hanga 5 gidduutti, daa’imni keessan guyyaatti aannan awunsii 24 (mililiitara 710) ol akka dhugu hin hayyaminaa.

3. nyaata Xuuxamuu aayiraanii dabalan kennuu:- Vitamin gosa C xuuxamuu ayirenii nyaataa guddisuuf gargaara. Nyaata vitaamin C baay’ee qabu dhiyeessuudhaan daa’imni keessan ayirenii akka xuuxuuf gargaaruu dandeessu — kanneen akka fuduraalee burtukaana, istiroberii, Timaatimii fa’a.

Rea more on micronutrient deficiency in children